Rakas päiväkirjani

Aloitan sinun kirjoittamisesi tänään, perjantai-iltana paskan viikon lähetessä loppuaan. Tähän viikkoon on mahtunut paljon tapahtumia, joista vaan oli selvittävä.


Näin alkuun kerron itsestäni. Olen nelikymppinen juuri työelämään palannut äiti-ihminen, jonka mies muutti pois syksyllä. Asun maalla, rintamamiestalossa kaukana kaikesta. Kotona asuu teinipoika, esiteini tyttö ja pikkujätkä. Kaikki koulussa. Lisäksi neljä vanhempaa lasta on töissä, armeijassa ja opiskelemassa muualla.


Tällä viikolla mua on koeteltu ihan riittävästi. Maanantaina kumpikaan auto ei käynnistynyt ja jouduin kulkemaan koulubussilla töihin. Miinusta tuli 1,5 tuntia, jotka täytyy tehdä sisään. Tiistaina pääsin naapurin kyydillä töihin ja kotiin. Illalla naapurin isännän avulla saatiin toinen auto tulille. Siellä se ronksutti yön yli, että sain sen keskiviikkona korjaamolle. Koulubussilla kotiin. Torstaina toinen naapuri haki mut töihin ja iltapäivästä sain korjatun auton itselleni ison laskun kera.


Torstai-iltana, eli eilen, päästin koirat pissalle ennen nukkumaan menoa vajaa yhdeltätoista. Asteita mittarissa oli -31,4. Tuli tunne, että pitää käydä kurkkaamassa pellettipoltin. Siellä vilkkui vika-ilmoitus, ei saa pellettiä! Soitto ex-miehelle joka neuvoi, mitä mun pitää tehdä. En saanut toimimaan ja hän ajoi tunnin matkan päästä tänne poltinta katsomaan. Pari tuntia tahkottiin sen kanssa ja todettiin, että rikki on. Aloin lämmittää puulla, mutta vaikka poltin on pelletti-/puu-uuni, ei se toimi kunnolla puulla. Niinpä vietin mukavan yön kellarissa niukasti plussan puolella olevassa pannuhuoneessa tulta vahtien savunhajussa. Pakko oli jäädä kotiin nukkumaan ja teinipoika jäi pitämään tulta yllä mun unien ajaksi.
Päivä menikin nukkuessa ja pannuhuoneessa palellen. Lasten kanssa vetelin sirkkelillä purkulautoja pieneksi uuniin, kun meidän saunapuut hupeni aika vauhdilla uuniin. Onneksi yksi tuttu tuo huomenna aamulla kunnon puuta.
Yön taidan taas valvoa pannuhuoneessa, koska tiedän, etten pysty yöllä heräämään vähän väliä lämmittämään. Onneksi pakkanen on hellittänyt ja on enää -15 astetta.
Maanantaina pitäisi saapua uusi moottori pelletin kuljettimeen, joten on toivoa saada pelletti pelaamaan silloin.
Muutenkin viikko on ollut melkoista taiteilua talotekniikan kanssa. Kova pakkanen tekee sen, että pattereissa riittää lämmintä, mutta käyttövesi ei ole kovin lämmintä eikä sitä viitsi paljoa käyttää. Joten suihkuun ovat menneet vaan jotkut ja silloinkin pikapesulle. Lisäksi vesipumppu jää päälle näin kovissa pakkasissa ja sen säädintä täytyy käydä vähän mojauttamassa aina, kun se hyrrää tyhjää. Nyt on melko takki tyhjä-olo ja väsyttää. Onnistuisikohan pienet unet ennen yön valvomista?
Kiitos, kun kuuntelit päiväkirja. Mun on tehnyt mieli aloittaa kirjoittaa sinua jo syksyllä, mutten rohjennut.